Kulttuurikerroin - sopeutuisitko sinä Intiaan, Filippiineille tai Keniaan?
0=täysin eri mieltä, 10=täysin samaa mieltä väittämän kanssa.
Suhtautuminen valtaan ja hierarkiaan (Power Distance)
Alaisten ja esihenkilöiden välisessä suhteessa hierarkia on väistämätön
*
Auktoriteettejä tulee kunnioittaa ja totella ehdoitta
*
Yksilöllisyys vs. yhteisöllisyys (Individualism)
Menestys on yksilön ansiota ja siitä tulisi palkita henkilökohtaisesti
*
Päätökset teen itsenäisesti, en juurikaan kuuntele perheen tai suvun mielipiteitä
*
Motivaatio saavutuksiin (Masculinity/Achievement)
Hyvä työilmapiiri ja hyvät työkaverit on tärkeämpää kuin uralla eteneminen
*
Viihdyn parhaiten työkulttuurissa, jossa työntekijöiden hyvinvointi on etusijalla
*
Epävarmuuden välttäminen (Uncertainty Avoidance)
Pidän muutoksia kiinnostavina mahdollisuuksina
*
Luotan intuitiooni ja improvisoin tilanteen mukaan
*
Pitkän aikavälin suuntautuminen (Long Term Orientation)
Elän enimmäkseen hetkessä ja käytän rahaa asioihin, jotka tuovat minulle iloa nyt
*
Perinteet ovat itseisarvo ja niitä tulisi kunnioittaa
*
Nautinnonhakuisuus vs. pidättyväisyys (Indulgence)
Vapaa-aika tulee ansaita kovalla työllä
*
Impulsiivinen ostaminen on huonoa itsekuria
*
Alla näet oman tuloksesi kaikkien kuuden kulttuurisen ulottuvuuden osalta. Tuloksen alla olevan tekstin perusteella voit verrata omaa tulostasi kansallisiin keskiarvoihin Suomessa, Intiassa, Keniassa ja Filippiineillä. Lähteenä on käytetty Geert Hofsteden teoriaa.
Suhtautuminen valtaan ja hierarkiaan
Suomalaisilla tyypillinen tulos on 3,3. Suomalaiseen tyyliin kuuluu itsenäisyys, hierarkia vain käytännöllisyyden vuoksi, tasavertaiset oikeudet, helposti lähestyttävät esimiehet, valmentava johtajuus. Johdon tehtävänä on ensisijaisesti mahdollistaa ja voimaannuttaa. Valta on hajautettua ja johtajat luottavat tiimin jäsenten kokemukseen. Työntekijät odottavat, että heiltä kysytään mielipidettä. Tiukkaa valvontaa ei pidetä hyvänä, ja suhtautuminen johtajiin on epämuodollista ja heitä puhutellaan etunimillä. Viestintä on suoraa ja osallistavaa.
Intia saa korkean pistemäärän 7,7 tällä ulottuvuudella, mikä kertoo hierarkiasta ja ylhäältä alaspäin suuntautuvan rakenteen arvostuksesta. Intialaista asennetta kuvaa riippuvuus esimiehen ohjauksesta, eriarvoisuuden hyväksyminen ja paternalistinen johtajuus. Valta on keskitettyä, ja johtajat edellyttävät kuuliaisuutta. Työntekijät kaipaavat selkeitä ohjeita ja kokevat valvonnan turvalliseksi. He suhtautuvat johtajiin muodollisesti vaikka puhuttelisivatkin johtajaa etunimellä. Viestintä kulkee ylhäältä alas, eikä kielteistä palautetta anneta ylöspäin.
Kenian suhteellisen korkea pistemäärä 7 tarkoittaa, että kyseessä on hierarkkinen yhteiskunta. Tämä merkitsee sitä, että ihmiset hyväksyvät hierarkkisen järjestyksen, jossa jokaisella on oma paikkansa. Tätä järjestystä ei tarvitse erikseen perustella. Organisaation hierarkian nähdään heijastavan luontaisia eriarvoisuuksia, vallan keskittäminen on suosittua ja alaiset odottavat ohjeita siitä mitä tehdä. Ihanteellinen johtaja on hyväntahtoinen itsevaltias.
Filippiinit on erittäin hierarkinen yhteiskunta 9,4 pisteen arvolla. Tämä tarkoittaa, että ihmiset hyväksyvät hierarkkisen järjestyksen, jossa jokaisella on oma paikkansa. Organisaation hierarkian nähdään heijastavan luontaista eriarvoisuutta erityisesti Filippiineillä.
Yksilöllisyys vs. yhteisöllisyys
Suomi, jossa tyypillinen pistemäärä 7,5, on individualistinen yhteiskunta. Tämä tarkoittaa, että maassa suositaan löyhää sosiaalista verkostoa. Yksilöiden odotetaan huolehtivan vain itsestään ja lähimmistä perheenjäsenistään. Individualistisissa yhteiskunnissa ns. rattailta tipahtaminen syystä tai toisesta aiheuttaa syyllisyyttä ja itsetunnon menetystä. Työnantajan ja työntekijän suhde perustuu molemminpuoliseen hyötyyn. Rekrytointi- ja ylennyspäätösten odotetaan perustuvan ainoastaan ansioihin, ja johtaminen on yksilöiden johtamista.
Intia (pistemäärä 2,4) on ensisijaisesti yhteisöllinen. Yhteisöllisyys näkyy siinä, että yksilöiden odotetaan toimivan viiteryhmiensä hyväksi. Perheen, suvun ja sosiaalisten verkostojen mielipiteet vaikuttavat vahvasti. Työelämässä arvostetaan lojaalisuutta ja suojelua, ja suhteet määrittävät usein uralla etenemistä. Hindulainen uskonto tuo yhteiskuntaan kuitenkin individualistisia piirteitä, koska se korostaa yksilön vastuuta elämäntavastaan ja sen vaikutuksesta uudelleensyntymään.
Erittäin alhaisella pistemäärällä 0,4 Kenia on vahvasti kollektiivinen yhteiskunta. Tämä ilmenee pitkäaikaisena sitoutumisena ryhmään, kuten perheeseen tai sukuun. Lojaalisuus perhettä ja sukua kohtaan on ensisijaista ja ohittaa muut yhteiskunnalliset säännöt. Yhteiskunta rakentuu vahvoille suhteille, joissa kannetaan vastuuta ryhmän jäsenistä. Kollektiivisissa kulttuureissa rikkomus aiheuttaa häpeää, työsuhteita pidetään moraalisina perhesiteinä, rekrytoinnissa huomioidaan työntekijän viiteryhmä, ja johtaminen keskittyy ryhmiin yksilöiden sijaan.
Filippiinit (pistemäärä 1,7) on vahvasti kollektiivinen kulttuuri, jossa korostuu syvä sitoutuminen omaan ryhmään, kuten perheeseen tai sukuun. Uskollisuus ryhmälle ohittaa useimmat muut yhteiskunnalliset normit. Yhteisöllisyys perustuu tiiviisiin suhteisiin ja jaettuun vastuuseen. Virheet johtavat häpeään, työsuhteet nähdään moraalisina perhesiteinä, rekrytoinnissa huomioidaan sosiaaliset verkostot, ja johtaminen keskittyy ryhmiin yksilöiden sijasta.
Motivaatio saavutuksiin ja menestykseen
Suomi saa matalan arvon eli 2,6 pistettä saavutuksiin ja menestykseen motivoitumisessa, mikä tekee Suomesta konsensusyhteiskunnan. Suomalaiset "työskentelevät elääkseen". Johtajat tavoittelevat yhteisymmärrystä, työelämässä arvostetaan tasa-arvoa, yhteisvastuuta ja laatua. Konfliktit ratkaistaan neuvottelemalla, kannustimina toimivat vapaa-aika ja joustavuus. Painopiste on hyvinvoinnissa, statusta ei korosteta. Tehokas johtaja tukee ja päätökset tehdään osallistavasti.
Intia saa 5,6 pistettä saavutuksiin ja menestykseen motivoitumisessa, ollen määrätietoinen yhteiskunta. Menestyksestä ja vallasta viestitään näkyvästi design-tuotteilla ja ylellisyydellä. Toisaalta Intian hengellisyys ja pitkä kulttuuriperintö opettavat nöyryyttä ja pidättyvyyttä, mikä tasapainottaa materialistisia taipumuksia. Määrätietoisissa kulttuureissa painottuvat menestys, aineelliset saavutukset ja työkeskeisyys.
Pistearvolla 6 Keniaa pidetään "määrätietoisena" yhteiskuntana. Käyttäytyminen koulussa, työssä ja vapaa-ajalla perustuu yhteisiin arvoihin, joiden mukaan ihmisten tulisi pyrkiä olemaan paras versio itsestään ja että "voittaja saa kaiken". He ovat ylpeitä menestyksestään ja saavutuksistaan elämässä. Menestys ja status tarjoaa myös perustan rekrytointi- ja ylennyspäätöksille työpaikalla. Konfliktit ratkaistaan yksilötasolla ja tavoitteena on voittaa.
Filippiinit saa 6,4 pistettä saavutuksiin ja menestykseen motivoitumisessa ja on siten määrätietoinen yhteiskunta. Korkean pistemäärän maissa ihmiset "elävät työskennelläkseen", ja johtajien odotetaan olevan päättäväisiä ja itsevarmoja. Painopiste on kilpailussa ja suorituskyvyssä, ja konfliktit ratkaistaan taistelemalla ne loppuun.
Suomi saa tällä ulottuvuudella arvon 5,9 ja sillä on siten voimakas taipumus välttää epävarmuutta. Epävarmuutta kaihtavat maat ylläpitävät jäykkiä uskomus- ja käyttäytymiskoodeja ja suhtautuvat suvaitsemattomasti epätavanomaiseen käyttäytymiseen ja ajatuksiin. Näissä kulttuureissa on emotionaalinen tarve säännöille (toimivat ne sitten tai eivät), aika on rahaa, ihmisillä on sisäinen tarve olla kiireisiä ja työskennellä ahkerasti, tarkkuus ja täsmällisyys ovat normi, innovaatioita saatetaan vastustaa ja turvallisuus on tärkeä tekijä yksilön motivaatiossa.
Intia saa tällä ulottuvuudella arvon 4, mikä viittaa keskimatalaan taipumukseen välttää epävarmuutta. Intiassa hyväksytään epätäydellisyys ja suunnitelmista poikkeaminen. Odottamattomat tapahtumat nähdään jopa tervetulleina vaihteluina. Ihmiset asettuvat mukavasti rutiineihin kyseenalaistamatta niitä. Sääntöjä pidetään usein vain ohjeellisina, ja sopeutuminen on tärkeää. Se voi tarkoittaa sääntöjen kiertämistä tai luovien ratkaisujen kehittämistä. Tämä asenne on sekä haaste että voimavara. Intialaisessa ajattelussa "mikään ei ole mahdotonta", kunhan osaa sopeutua tilanteeseen.
Keskitason pistemäärä 5 osoittaa, että Kenialla ei ole selkeää mieltymystä tällä ulottuvuudella.
Filippiinit saa tällä ulottuvuudella arvon 4,4 ja sillä on siten vähäinen taipumus välttää epävarmuutta. Matalan epävarmuuden välttämisen yhteiskunnissa on tyypillisesti rennompi asenne. Käytännöt merkitsevät enemmän kuin periaatteet ja normista poikkeamista siedetään helpommin. Ihmiset ajattelevat, että sääntöjä ei pitäisi olla yhtään enempää kuin tarpeen, eikä niiden ainakaan pidä olla moniselitteisiä.
Pitkän aikavälin suuntautuminen
Suomi saa tällä ulottuvuudella arvon 6,3, mikä tekee siitä käytännönläheisen ja rationaalisen. Tämänkaltaisessa yhteiskunnassa ihmiset uskovat, että totuus riippuu hyvin paljon tilanteesta, asiayhteydestä ja ajasta. He osoittavat kykyä mukauttaa perinteitä helposti muuttuneisiin olosuhteisiin, vahvaa taipumusta säästää ja sijoittaa ja sitkeyttä tulosten saavuttamisessa pitkällä juoksulla.
Intian keskitason pistemäärä 5,1 ei paljasta selkeää suuntaa puoleen tai toiseen. Intialaista ajattelua hallitsee "karman" käsite ja keskittyminen nykyhetkeen. Intiassa hyväksytään monien totuuksien olemassaolo, ja totuuden katsotaan riippuvan etsijästä. Pragmaattisena piirteenä ilmenee joustavuus suunnitelmien muuttamisessa, täsmällisyyden suhteellisuus ja mukautuminen kohtalon määräämään polkuun tarkan suunnittelun sijaan.
Erittäin alhainen pistemäärä 1,1 osoittaa, että Kenian odotetaan olevan vahvasti perinteisiä arvoja noudattava kulttuuri. Tällaisissa yhteiskunnissa ihmisillä on voimakas huoli absoluuttisen totuuden määrittämisestä. He osoittavat suurta kunnioitusta perinteitä kohtaan, suhteellisen vähäistä taipumusta säästää tulevaisuutta varten ja keskittyvät nopeiden tulosten saavuttamiseen.
Filippiinien pistemäärä 4,6 on lähellä Intian tulosta. Filippiineillä korostuu silti Kenian tavoin usko absoluuttisen totuuden olemassaoloon. Perinteet ovat niinikään tärkeitä. Huomio on enemmän nopeiden tulosten saavuttamisessa kuin pitkän tähtäimen tavoitteissa.
Nautinnonhakuisuus vs. pidättyväisyys
Suhteellisen korkea pistemäärä 5,7 osoittaa, että Suomi on nautinnonhaluinen maa. Ihmiset osoittavat yleensä halukkuutta toteuttaa mielijohteitaan ja halujaan elämästä nauttimisen ja hauskanpidon suhteen. Heillä on myönteinen asenne ja taipumus optimismiin. Lisäksi he pitävät vapaa-aikaa erittäin tärkeänä, toimivat mielensä mukaan ja käyttävät rahaa haluamallaan tavalla.
Intia saa tällä ulottuvuudella alhaisen pistemäärän 2,6, mikä tarkoittaa, että se on pidättyväinen kulttuuri. Alhaisen pistemäärän yhteiskunnissa voi olla taipumus kyynisyyteen ja pessimismiin. Lisäksi, toisin kuin nautinnonhaluiset yhteiskunnat, pidättyväiset yhteiskunnat eivät korosta vapaa-ajan merkitystä ja kontrolloivat halujensa tyydyttämistä. Tämän suuntauksen omaavilla ihmisillä on käsitys, että heidän toimintaansa rajoittavat sosiaaliset normit, ja he tuntevat, että itsensä hemmottelu on jossain määrin väärin.
Kenialle ei ole tällä hetkellä saatavilla pistemäärää tällä ulottuvuudella.
Melko alhaisella pistemäärällä 4,2 Filippiinien kulttuuri on pidättyväinen ja omaa paljon samoja piirteitä Intian kanssa.
